Help
Options
Didn't know it?
click below
click below
Knew it?
click below
click below
Don't Know
Remaining cards (0)
Know
retry
shuffle
restart
0:00
Embed Code - If you would like this activity on your web page, copy the script below and paste it into your web page.
Normal Size Small Size show me how
Normal Size Small Size show me how
BI05
käsitteitä
| Question | Answer |
|---|---|
| Täyskykyinen solu | Ihmisalkion solu, joka voi erikoistua miksi tahansa soluksi |
| Erilaistuminen | 1. Eliön solujen kehittyminen eri tehtäviin yksilönkehityksessä. 2. Aikuisen kantasolujen kehittyminen eri kudostyyppien soluix |
| elin | useammasta kudostyypistä muodostuva kokonaisuus, joka hoitaa tiettyä tehtävää. Esim. sydän |
| elimistö | useammasta elimestä koostuva kokonaisuus, joka hoitaa tiettyjä tehtäviä Esim. hengityselimistö |
| Kantasolu | erilaistumattomia soluja, joita on alkiossa ja sikiössä sekä aikuisen useissa erilaistuneissa kudoksissa |
| viestiaine | yhteisnimitys hormoneille, kudoshormoneille, kasvutekijöille ja välittäjäaineille, jotka välittää viestejä solulta solulle |
| reseptori | 1. Solukalvolla tai solussa sijaitseva vastaanottajamolekyyli, joka on usein proteiini ja sitoo jonkin tietyn aineen, kuten viestiaineiden molekyylejä. Sitoutumisesta seuraa vaste 2. Aistinsolu tai sen osa, joka on erilaistunut ottamaan vastaan ärsykkeitä |
| syöpä | pahanlaatuinen sy.soluista muod. kasvain, joka aiheuttaa syöpätaudin. S.solut voivat muodostaa etäpesäkkeitä ja niille tyypillistä on kromosomistopoikkeamat, kyky tunkeutua kudoksiin ja nopea jakautuminen |
| karsinogeeni | syöpää aiheuttava tekijä, esim kemiallinen aine tai säteily |
| mutageeni | tekijä, joka lisää mutaatioiden määrää Esim. radioaktiivinen säteily |
| apoptoosi | geenien ohjaama yksittäisten solujen kuoleminen, jota tapahtuu mm. yksilönkehityksen ja vanhenemisen aikana |
| esisyöpägeeni | solun normaalia kasvua ja kehitystä säätelevä geeni, joka voi muuttua syöpägeeniksi |
| Limbinen järjestelmä | aivokuoren monien alueiden, mantelitumakkeen, hypotalamuksen ja hippokampuksen muodostama tunne-elämää säätelevä järjestelmä. On yhteydessä autonomiseen hermostoon |
| refleksi/heijaste | aistinhermon ärsytyksestä syntyvä automaattinen reaktio. Perusmekanismina refleksikaari. |
| toimintajännite | H.solun solukalvon sisä ja up välisen sähköisen jännitteen hetkellinen muutos, joka aiheutuu ärsykkeen seurauksena tapahtuvasta muutoksesta solukalvon läpäisevyydessä. |
| parasympaattinen hermosto | autonomisen hermoston osa, joka on aktiivisin lepotilassa. Aktivoi mm. ruoansulatuselimistön toimintaa |
| hypotalamus | väliaivojen alaosa, johon aivolisäke on kiinnittynyt. Ohjaa yhdessä aivolisäkkeen kanssa umpirauhasten toimintaa. |
| liikehermo | keskushermostosta lihaksiin impulsseja vievä hermo. KSKhermost. ohjaa liikehermojen kautta tahdonalaisten lihasten toimintaa. |
| tuntohermo | aistinelimistä keskushermostoon viestejä välittävä hermo. |
| synapsi | hermosolujen aksonin ja toisen h.solun dendriitin/sooman välinen liitos. |
| myeliinituppi | hermosolun aksonia ympäröivä lipideistä ja proteiineista muodostunut sähköä eristävä rakenne. |
| hermorata | toisiinsa yhteydessä olevien hermosolujen ketju, joka on hermoimpulssien säännöllisesti käyttämä reitti |
| hermotukisolu/gliasolu | hermosoluja tukeva ja niille ravintoa välittävä solu |
| umpirauhanen | hormoneja erittävä rauhanen, josta hormoni siirtyy kudosnesteeseen ja verenkiertoon. E. aivolisäke, kilpirauhanen |
| vaste | elimistön tai sen osan reaktio ärsykkeeseen. E: tietty hormoni saa aikaan entsyymitoiminnan muutoksen kohdesolussaan |
| reseptori | 1. solussa/s.kalvolla vastaanottaja molekyyli TAI 2. aistinsolu/osa joka erikoistunut vastaanottamaan ärsykkeitä |
| aivolisäke | väliaivojen pohjassa oleva kaksiosainen umpirauhanen. Erittää useita hormoneja v.kiertoon. Säätelee muiden umpirauhasten toimintaa erittämien hormoniensa avulla. |
| palautesäätely | säätelylenkki jossa erittyvä hormoni vaikuttaa estävästi omaan eritykseensä |
| käpyrauhanen | Rauhanen, joka erittää vereen melatoniinihormonia. Eritys lisääntyy pimeässä, vähenee valossa. |
| kortisoli | Lisämunuaisen kuorikerroksen erittämä hormoni, joka lisää glukoosin muodostumista muista aineista kun glukoosista |
| adrenalini | lisämunuaisen erittämä hormoni, jota erittyy sympaattisen hermoston aktivoimana stressitilanteessa nopeasti vereen. |
| vesiliukoinen hormoni | hormoni joka sitoutuu solukalvolla olevaan reseptoriin ja vaikuttaa solun toimintaan toisiolähetin avulla |
| haima | elin, joka erittää ruuansulatusentsyymejä sekä insuliini ja glukagoni hormonia |
| fibrinogeeni | proteiinii, joka on tärkeä veden hyytymisessä |
| diastole | sydänlihaksen lepovaihe, jonka aikana sydän täyttyy verellä |
| hyytymistekijä | veren hyytymiseen osallistuva proteiini. Sen valmistuksessa tarvitaan K-vitamiinia. |
| Imuneste | imusuonissa virtaavaa nestettä, jota siirtyy imusuoniin kudosnesteestä |
| iso verenkierto | verenkierron osa, joka kuljettaa verta sydämmen vasemmasta puoliskosta aorttaan ja sieltä valtimoiden, hiussuonten ja laskimoiden kautta sydämen oikeaan eteiseen. |
| keuhkoverenkierto/pieni verenkierto | verenkierron osa, joka kuljettaa verta sydämen oikeasta puoliskosta keuhkovaltimoiden kautta keuhkoihin ja sieltä keuhkolaskimoiden kautta sydämen vasempaan eteiseen. |
| kudosneste | eläinsolujen välissä oleva neste, jonka välityksellä veren aineet siirtyvät verestä soluihin ja päinvastoin |
| minuuttitilavuus | sydämen läpi minuutissa kulkeva verimäärä |
| sepelvaltimo | aortasta haaroittuva valtimo, joka kuljettaa sydänlihakselle happea ja ravintoa. |
| sinussolmuke | oikean eteisen seinämässä oleva soluryhmä, jonka tuottamat impulssit ylläpitävät sydämen normaalia rytmiä |
| syke | sydämen supistumisvaiheen, sykäyksen aiheuttama paineaalto valtimoissa. |
| systole | sydämen supistumisvaihe, jolloin kammiot supistuvat ja veri työntyy aorttaan ja keuhkovaltimoon. |
| verenpaine | verisuonistossa vallitseva paine, joka valtimoissa vaihtelee sydämen lepo-ja supistumisvaiheen mukaan. |
| alkuvirtsa | munuaiskeräsen koteloon suodattunut neste. Sisältää monia tarpeellisia aineita, imeytyvät munuaistiehyeistä takaisin vereen |
| Antidiureettinen hormoni, ADH | virtsaneritystä vähentävä hormoni, jota siirtyy vereen aivolisäkkeen takalohkosta |
| HDL-lipoproteiini | lipoproteiini joka kuljettaa kolesterolia. HDL on hyvä, joka ei tartu verisuonten seinämiin ja pystyy poistaa pahaa LDL lipoproteiinia verisuonten seinämistä |
| kolesteroli | Rasva-aineisiin eli lipideihin kuuluva steroidialkoholi, jota on eläinsolujen kalvorakenteissa ja eritteissä, esim maidossa ja sapessa. Kolesterolia valmistuu maksassa. |
| LDL-lipoproteiini | lipoproteiini, joka kuljettaa kolesterolia maksasta kudoksiin. Jos sitä on veressä paljon, sitä tarttuu v.suonten seinämiin, jolloin verisuonet kovettuvat. |
| nefroni | munuaisten rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö. Sis. munuaiskeränen (kotelo ja sen sisäinen hiussuonikeränen) ja munuaistiehyt. |
| Takaisinimeytyminen | munuaistiehyissä tapahtuva elimistön tarpeellisten aineiden takaisinotto. (2.vaihe) |
| virtsa-aine, urea | a-happojen hajoamistuotteista muodostunut N-pitoinen yhdiste, joka syntyy maksassa ja kulkeutuu v.kierron mukana munuaisiin, joista poistuu virtsan mukana. |
| Virtsatiet | virtsanerityselimistön rakenteet, joita pitkin virtsa kulkee munuaisista virtsarakkoon ja edelleen ulos elimistöstä. Virtsateihin kuuluu munuaisaltaat, virtsanjohtimet, virtsarakko ja virtsaputki |
Created by:
santsa